Japanin uskonnot

Japanilaiselle uskonnollisuudelle on tyypillistä, että japanilaiset kuuluvat sekä buddhalaisuuteen, että shintolaisuuteen, jolloin puolet elämän seremonioista menee buddhalaisittain ja puolet shintolaisittain. Yhteisölliset seremoniat kuten häät ja lapsen syntymä pidetään usein shintopyhäkössä, ja hengelliset seremoniat kuten hautajaiset, pitää buddhalainen pappi. Uskonnot elävät sovussa rinnakkain, ja siitä hyvä esimerkki on se, että joissakin shintopyhäkköjen sisällä on buddhalainen temppeli. Japanilaiset käyvät siis ilman ristiriitaa sekä shintolaisissa, että buddhalaisissa temppeleissä, eivätkä ole ihan täysin tietoisia mitä Jumalaa rukoilevat. Myös kunfutselainen filosofia on tärkeää, muttei sitä mielletä uskonnoksi. Kouluissa ei järjestetä uskonnon opetusta.

SHINTOLAISUUS
On japanin kansallisuskonto, joka on muotoutunut Japanissa tuhansien vuosien aikana, eikä sitä ole kukaan perustanut. Keskeinen käsite on kami eli Jumala, ja shintolaisuuden mukaan kameja on luonnossa, luontoilmiöissä ja shintopyhäköissä. Tärkeät esi-isät ja sotapäälliköt ovat myös kameja.
Shintolaisuuden keskeinen käsite on käsite puhtaasta ja epäpuhtaasta, eikä kamien pyhyyteen voi astua epäpuhtaana. Ennen temppeliin menoa puhdistaudutaan pesemällä suu ja kädet, näin ihminen on puhdistautunut, sekä ulkoisesti, että sisäisesti. Shintolaisuudessa ei ole moraalikäsitettä, eikä täten syntiä ole olemassa.
Japanissa on tavallista esitellä uusi perheenjäsen kameille vauvan ollessa kuukauden ikäinen (mitä enemmän lapsi parkuu, sitä varmemmin kamit sen huomaavat). Tärkeimmät shintoseremoniat lapsille noudattaa kaavaa 7-5-3, eli lapsi puetaan perinteiseen pukuun ja viedään pyhäkköön kolmen, viiden ja seitsemän vuoden ikäisenä.
Kodeissa on pyhäköistä ostettuja amuletteja, joita ovat puiset kapeat levyt kirjoituksineen. Amuletit tuovat siunauksen koteihin. 

peseytymispaikka ennen pyhäkköön menoa.

BUDDHALAISUUS
on toinen Japanin pääuskonnoista, ja elää rinnakkain shintolaisuuden kanssa. Uskonto on jakautunut Japanissa kolmeen osaan:
Mahayanabuddhalaisuus tuli Japaniin 500jkr. Tämä antaa uskonnollisen tunteen ja moraalin, ja tämän mukaan hautajaiset järjestetään. Amidabuddhalaisuudessa eli puhtaan maan uskonnossa uskotaan, että “lännessä’ vuorten takana on puhdas maa, jonne Amida hahmo johdattaa kaikki, jotka häneen turvautuu. Zen-buddhalaisuus on Kiinasta Japaniin tullut 1100-luvulla, heillä ei ole mitään palvonnan kohteita. He uskovat, että totuus löytyy jokaisen sisimmästä, ja se pitää itse löytää. Zen-buddhalaisuus on vaikuttanut myös paljon Japanin kulttuuriin, tämän ajattelu tavan mukaan arjen askareet ovat tärkeitä, ja niiden suorittamiseen tulisi keskittyä. Zen on antanut vaikutteita myös tussipiirroksiin, miekkailuun, jousiammuntaan, teeseremoniaan ja kukkien asetteluun, joita Japanissa pidetään niin tärkeinä, että ne ovat oppiaineita kouluissakin. 

Maailman suurin puurakennus, Naran todaiji-temppeli.  

Lähteet: Oppkirja (linkki 6), www02.oph.fi, wikipedia, lukio.palkane.fi